On tullu löysäiltyä koko viikko. Siis töiden jälkeen tietenkin. Vähän semmonen saamaton olo. Miksi? Siihen en osaa itsekkään vastata.
Oon koittanu pitkään päästä eroon mun päiväunitavasta. Eikä vieläkään oo onnistunut. Nyt oon ollut KAKSI päivää ilman päikkäreitä ja teen jo kuolemaa...... Koiratki ottaa iisisti ja mun pitää koko ajan puuhailla jotain ettei menis sinne lämpimään sänkyyn ja ottais rennon asennon ja nukahtaisi..........
Nyt kun oon ollu ite tässä hereillä koko päivän, otti äijä pienet tirsat mun vieressä sängyllä (läppäri on siis pöydällä sängyn vieressä). Yhtäkkiä se vaan heräs ja otti avaimet ja käveli ulos kämpästä. MITÄ? No sitäpähän miettisin mäkin. Vieläkään en oo vastausta saanu että mitä se teki ulkona.. :)
Ootan niin että olis rahaa kerättynä sen verran et sais ostettua uuden kameran! Tutulla ois yks järkkäri myynnissä, mikä ois justiinsa passeli niin käyttötarkoitukseltaan kun hinnaltaankin. Tosin, siihen menee vielä hetki että saan lisää rahaa että uskaltais varmasti kameran ostaa.. Kärsimys on kova, sillä elukoita tarvis päästä kuvailemaan, on ne kyl niin mahtavia kuvattavia :)
Tänään kotiin tullessa odotti ihana yllätys! Koirat oli repiny Jallun hiekkasäkin ympäri kämppää.. Ja se säkki oli viel uus, siitä oli kerran vaihettu kissanhiekat.. Shame.. Oli vielä ihanasti kaikki hiekat kuljetettu lankamatolle <3 Sitten K:n turvakenkien päät joissa on vähän kumia oli pilkottu. Kaiken huipuksi sänkyäkin oli hieman nakerrettu vaahtomuoveista lähtien auki jousiin melkeimpä. :)
Mutta siltikin, on ne mun rakkaita kaikki! (
psst. kuvat on weheartit.comista)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti